Tehtävä 4

                                 

Sairaanhoitaja (AMK)

                                                                         29.10.2017

Monikulttuurinen hoitotyö

Kielitulkin käytön perusteet

Osatehtävä A

 

Kielitulkin käytön pääperiaatteet on koottu alle luettelomuotoon. Lähteenä alla olevassa luettelossa ja selittävässä tekstissä osatehtävä A:ssa on käytetty Vältä värinkäsityksiä – käytä tulkkia -opasvihkoa (2010). Toinen käytetty läh-de on mainittu jokaisen käyttökerran kohdalla erikseen, toisena lähteenä on käytetty Anitta Juntusen (2010, 149-154) artikkelia teoksessa Abdelhamid ym. (2010) Monikulttuurinen hoitotyö.

 

•                 Tulkki on tarpeen, kun ammattihenkilöllä ja potilaalla ei ole yhteistä kieltä.

•                 Epävarmassa tilanteessa tulkki tilataan paikalle, erityisesti kun asiakkaan tai potilaan     etuisuuksista tai oikeudesta palveluihin tai hoitoihin on kyse.

•                 Tulkki tulkkaa kaiken puheen – älä puhu puhelimeen tai kolmannelle osapuolelle   tulkkaustilanteen kestäessä.

•                 Arkaluontoisissa asioissa tulee selvittää tulkin sukupuoli – sama sukupuoli tulkilla ja   tulkattavalla estää ongelmia.

                        •                 Älä käytä lasta tai muuta läheistä perheenjäsentä tulkkina.

•                 Tulkin käytöllä estetään vajaan kielitaidon aiheuttamat väärinkäsitykset ja saadaan keskittyä   hoidettavaan asiaan – kielen käyttö ja ymmärtäminen ei kuluta turhaa energiaa.

•                 Monet lait määrittelevät asiakkaan oikeuden tulkkaukseen, esimerkiksi laki potilaan asemasta   ja oikeuksista (1992/785).

•                 Tulkin palkan ja kulut maksaa valtio sille kunnalle, jonka alueella tulkattava asuu. Ehtona on,   että tulkkaus perustuu pakolaisille järjestettyyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Jos on vaarana,   että asiakas / potilas joutuu maksamaan tulkkauksen, hänen tulee tietää ja hyväksyä asia etukäteen.

                        •                 Tulkkaus voidaan hoitaa etätulkkauksena joissain tapauksissa.

•    Tulkille tulee antaa tarvittavat etukäteistiedot, kuten haastavat erityissanat ja muu tulkkauksen         vaikuttava informaatio.

                        •                 Varaudu kaksinkertaiseen ajanmenekkiin tulkkia käytettäessä.

                        •                 Tulkki on tilattava hyvissä ajoin.

•                 Tulkkaustilanteessa muista puhua asiakkaalle tai potilaalle suoraan kasvot häntä kohti.

•                 Tulkilla ei saa teettää asiakkaalle kuuluvia tehtäviä, kuten hakemusten tai muiden paperien   täyttämistä, tulkki on vain tulkkaamista varten.

                        •                 Tulkki tarvitsee kerran tunnissa 5-10 minuutin tauon.

•                 Tulkilta tilattua aikaa ei saa ylittää, jotta hän ehtii seuraavaan tulkkauksen.

•                 Tulkilla on lupa tehdä muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen, hänellä on täysi vaitiolovelvollisuus.

 

Pohdintaa tulkin käytöstä

 

Tulkin käyttö parantaa asiakasturvallisuutta, sillä väärinkäsityksiä ei tule. Tulkki tuo turvallisuutta myös sitä kautta, jos tulkattava on henkilö, joka on arvaamaton ja hoitaja pelkää olla kahdestaan. Jos kuvittelen haastavaa sairaanhoitajalle eteen tulevaa tulkkaustilannetta, kyse voisi olla gynekologisesta tutkimuksesta ensimmäistä kertaa elämässä, Papa-kokeen ottamisesta, vakavasti loukkaantuneen ensiavusta tai vastaavasta, jossa intiimialueille joudutaan menemään toimenpiteitä varten. Tulkin käyttö poistaa hämmennystä edellä kuvatuissa tilanteissa.

 

Vielä vaikeampi tilanne olisi, jos viittomakieltä äidinkielenään käyttävä kuuro henkilö tarvitsee terveydenhuollon palveluja. Jos potilaan käyttämää viittomakieltä ei osata tulkata, ainoaksi mahdollisuudeksi jää ehkä lähiomaisen käyttö tulkkina. Oma kokemukseni suomalaisista kuuroista on se, että kuuron henkilön perheessä jokainen perheenjäsen pystyy viittomaan kuuron kanssa. Olen joutunut aiemmassa ammatissa tekemään yhden päivän töitä kuurossa perheessä ja se kokemus oli silmiä avaava. Monia itsestäänselvyyksiä täytyi ajatella uudestaan ja etsiä tavat viestiä. Jos joutuisin sairaanhoitajana lukutaitoisen kuuron kanssa kontaktiin, voisin käyttää paremman puutteessa elektronista kielenkääntäjää, jolla jotain helppoja asioita voidaan selvittää. Väärinkäsitysten vaara on kuitenkin aina olemassa: kielenkääntöohjelma tekee virheitä. Jos rutiinitoimenpiteille, esim. gynekologinen tutkimus ja Papa-koe, olisi potilaan äidinkieliset esitteet ja henkilö osaa lukea, toimenpiteen kulku selviäisi myös tätä kautta, mutta ilmeistä on, että osa pakolaisista ei osaa lukea, eikä harvinaisista kielistä ole valmiita esitteitä kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, tuskin edes yleisempiin. Lisäksi on erityisryhmiä, joita voi tulkata vain puhetulkin välityksellä, esimerkiksi sokea, vammainen tai lukemisen erityisvaikeus.

 

Englanninkieli on erittäin laajasti puhuttu, yhteisen kielen ongelma ratkeaa monesti tätä kautta. Edes joku potilaan läheisistä osaa englantia ja asioita voidaan auttavasti selvittää tätä kautta.

 

Hoitotyön kannalta tulkin etuna on mm. se, että voin antaa tarkat ohjeet poti-laalle. Lääkityksen haittavaikutuksista kertominen on mahdollista. Potilaan tulee tietää, miten toimia vakavien haittavaikutusten ilmaantuessa. Otan esimerkin juuri löydetystä diabeteksesta. Potilas ei tunne hypoglykemian tai hyperglykemia oireita. Hänelle on saatava kerrotuksi kehotuntemukset, kun verensokeri menee liian alas tai liian ylös. Jos henkilö on lukutaitoinen, oireista voi laatia tulkin kanssa listan. Verensokerin pikamittarin käytön opastus olisi helppo tehdä tulkin läsnä ollessa.

 

Toisena esimerkkinä on virtsanäytteen ottamista edeltävä alapesu ensimmäistä kertaa elämässä ja oikein lasketun keskivirtsanäytteen ottaminen. Ilman tulkkia on mahdotonta opastaa edes näin helpon toiminnan oikea suorittaminen. Jos potilas on pitkään hoidossa, tulkin avustamana voisi laatia yleisistä apusanoista listan. Esimerkkejä yksittäisistä sanoista voisi olla ”ravinnotta”, ”virtsaamatta”, ”kipu nyt asteikolla 0-10 on XX”, ”tarvitsen kipulääkitystä”, ”jano” ja niin edelleen.

 

Yleisesti tulkin kanssa toimimisesta totean, että en voi puhua mitään asiaa vain tulkille, puhun vain asiakkaalle ja keskustelen vain hänen kanssaan ja olen kontaktissa häneen, en tulkkiin. Puhuessani tulkin välityksellä, puhun kirjakieltä, enkä käytä tarpeettomasti ammattisanastoa, vain sen verran kuin asian selvittämiseksi on välttämätöntä. Rytmitän puheeni sopivasti ja annan tulkille aikaa tulkata. Itsestään selvää on yleinen kohteliaisuus ja ammattimainen työskentely ja tarvittava hienovaraisuus. Potilaalle on hyvä tehdä selväksi myös se, että kohtelusta ja hoidosta voi valittaa ja tehdä korjauspyynnön, oikeusvaltiossa kaikkia potilaita tulee kohdella ja hoitaa yhtä hyvin, vaikka kommunikointi olisi haastavampaa kuin keskimäärin, tämä ei saa tarkoittaa huonompaa hoitoa.

 

Kerron yhden kuulemani tapauksen hankalasta tulkkaustilanteesta naapurikaupungista muutaman vuoden takaa. Ammattihenkilö oli pyydetty tekemään eräitä tutkimuksia pakolaisille. Tulkki oli tilattu paikalle ja hän oli saapuvilla. Samasta maasta tulevia potilaita tämä ammattihenkilö tapasi katkeamattomana virtana tuona päivänä. Myanmarista lähtöisin olevien potilaiden joukossa oli henkilö, jota tulkki ei osannut tulkata. Lähtömaassa toisella laidalla maata puhutaan eri kieltä kuin toisella laidalla, eikä tulkki osannut kuin erittäin huonosti potilaan käyttämää maan toisella puolella puhuttavaa kieltä. Potilas tunsi erään toisen pakolaisen, joka osaa molempia kieliä ja lopulta tulkkaus hoidettiin siten, että potilas puhui puhelimessa äidinkielellä ystävälleen, joka sitten tulkkasi toiselle maan kielelle potilaan puheen palkatun tulkin korvaan. Palkattu tulkki käänsi puhelimessa kuulemansa suomeksi ammattihenkilön kuultavaksi. Kahden tulkin kautta tapahtuva tulkkaus on luultavasti terveydenhuollon ammattihenkilön painajainen. Tässä esimerkkitapauksessa ongelmaa ei olisi ollut, jos potilaan ystävä olisi osannut suomea – hän olisi voinut kääntää puheen suoraan, mutta palkattu tulkki tarvittiin suomelle kääntämistä varten. Samassa potilasvirrassa oli kuulemani mukaan myös pariskunta, joista toinen ei osannut tulkin käyttämää kieltä, mutta toinen puoliso osasi molempia kieliä ja toimi tulkkina puolisolleen – tilanne, joka on epätoivottava. Kuvaamani hankala tilanne olisi voitu välttää, jos pakolaiskeskuksesta olisi tullut tarkempi tieto palkattavan tulkin osaamisvaatimuksista. Tämän tarinan opetus on se, että tulkin kielitaito on oltava varmasti sama kuin se, mitä tarvitaan. Vaitiolosäännösten takia en tullut tietenkään tietämään, kuinka ammattihenkilön työskentely tulkin kautta potilastyössä ammatillisesti sujui, mutta tässä kuvatut tulkkausongelmat yleisellä tasolla eivät ylittäneet vaitiolon rajaa ja kulkeutuivat korviini.

 

Osatehtävä B

 

Kulttuuritulkin käyttö (Schubert 2007) tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja saa tukea uuteen maahan sopeutumisessa ja mm. viranomaisten kanssa tehtävässä yhteydenpidossa toiselta henkilöltä, joka tuntee maahanmuuttajan kulttuurin ja uuden maan kulttuurin. Kulttuuritulkki poistaa väärinkäsityksiä ja selvittää erilaisia ristiriitatilanteita. Tavallinen tulkki ei puutu omilla mielipiteillään keskustelun kulkuun, kulttuuritulkki on kulttuurien asiantuntija ja häntä voi pitää sillanrakentajana osapuolien välillä. (Juntunen 2010, 153-154.)

 

Juntusen (2010, 153-154) mukaan kulttuuritulkkia käytetään, kun tulee saa-da selvyys kulttuurin merkitys jonkun avustuksen hakemisessa. Kulttuuritulkki voi selvittää lähtömaassa vallitsevia käsityksiä jonkun sairauden syistä tai hän voi kertoa perinteisestä lääkityksestä lähtömaassa ja muita terveyteen liittyviä uskomuksia ja tapoja, joilla voi olla merkitystä asiakkaan tai potilaan tilanteeseen. Kulttuuritulkilta vaaditaan sujuvaa kielitaitoa. Hänen tulee hallita asiakkaan äidinkieli ja uuden kohdemaan virallinen kieli. 

 

Osatehtävä C

                                                                                               

 

 

 

 

 

                                                                                           

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                

                     

Kuvien lähde: Papunet, kuvapankki.         

Kuvasarja alkaa ylhäältä oikealta ja etenee vasemmalle, kuten arabiaa ja sen sukulaiskieliä äidinkielenä tekstiä lukee, sitten edetään alaspäin. Aluksi nenä vuotaa, sitten yskää ja kipua. Oksennus ja kuumetta ovat seuraavat kuvat. Sitten mennään lääkäriin, joka tutkii ja määrää antibioottikuurin, ehkä tauti oli päässyt keuhkokuumeeksi ja lääkäri kuuli keuhkoista pneumoniaan sopivat hengitysäänet. Viikon kuuri syödään tabletti kolmesti päivässä. Näin työläällä tavalla viikkoa ei ehkä tarvitse näyttää, neljä alinta kuvaa tiivistävät hyvän lopputuloksen: hymynaama saatiin, kun kolme kertaa seitsemän tablettia syö-tiin eli yhteensä 21 tablettia.

 

Jos olisin terveyskeskuksessa lääkäriä avustava sairaanhoitaja ja kuumeinen henkilö tulisi luokseni, voisin näyttää kuumemittarikuvaa ja lääkärin kuvaa ja lääkärin tutkimuskuvaa. Kun lääkäri määräisi kuurin, voisin kuvakorteilla esittää lääkkeen anto-ohjeen. Luonnollisesti henkilön tulee osata toimia apteekissa, tämä tapahtuisi ehkä pakolaiskeskuksen henkilökunnan avustuksella.

 

Lähteet

 

Juntunen, A. 2010. Tulkin ja kulttuuritulkin käyttö taitona. Teoksessa Abdel-hamid, P., Juntunen, A. & Koskinen, L. 2010. Monikulttuurinen hoitotyö. Helsinki: WSOYpro OY, 149-154.

Papunet. Kuvapankki. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Saatavissa: http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki [viitattu 29.10].

Vältä värinkäsityksiä – käytä tulkkia. 2010. Vältä värinkäsityksiä – käytä tulkkia -opasvihko. PDF-dokumentti. Ei päivitystietoa. Saatavissa: http://www.siilinjarvi.fi/liitetiedostot/kuntainfo/maahanmuuttajat/Valta_vaarinkasityksia-kayta_tulkkia.pdf [viitattu 28.10.2017].